Vietin melkein viikon läntisellä Uudellamaalla Karjaan seudulla, jossa aamurutiineihin kuului kierros luonnossa. Eräänä tyynenä aamuna kierroksen pysäytti sumun keskeltä kantautunut kuikkien huuto. Pian näkyviin lipui kymmenkunta yhdessä kalastavaa lintua. Sukelluksen jälkeen kuikat kerääntyivät tarkastelemaan toistensa kasvonpiirteitä kuin ensi kertaa kohdatessa mielenkiintoisessa "balettiuinnissa". Lyhyen istumisen jälkeen minulle verrattain tuntemattomat linnut uivat aivan rannan tuntumaan. Rantakallio tarjosi eturivin paikan tutustua kuikkien upeisiin piirteisiin.